Inuutissarsiutigalugu piniarnermut aallaaniarnermullu inatsisartut inarsisaat nr. 12,  22. november 1984-imeersoq.

 

Kapitali 1.
Inatsisip atuuffissaa siunertaalu.

1. Inatsimmi pineqarput Kalaallit Nunaata nunataani aalisarnikkullu imartaani inuutissarsiutigalugu piniarneq aallaaniarnerlu.

2. Inatsimmi siunertarineqarpoq Kalaallit Nunaata nunataani aalisarnikkullu imartaani piniagassat aallaniagassallu siunertarissaartumik uumasulerinikkut illersorneqarsinnaasumik atorluarneqarnissaasa qulakkeerneqarnissaat.
Imm. 2. Inatsisip matuma atortinnerani pisuussutit piujuartinnissaat amerliartornissaallu, aaqqissuulluakkamik ukiup qanoq ilinera najoqqutaralugu uumasunik ilisimatuut nalinginnaasumik siunnersuinerat naapertorlugu iluaqutiginnilluarnissaq, aammalu piniarnermik aallaaniarnermillu inuutissarsiuteqarnerup iluani tassungalu atatillugu inuutissarsiorfiit aningaasaqarniarnikkut suliffissaqartitsiniarnikkullu sianigisassartaasa pingaartinneqarnissaat.

 

Kapitali 2.
Kalaallit Nunaata nunataani aalisarnikkulu imartaani piniarsinnaaneq aallaaniarsinnaanerlu.

3. Kalaallit Nunaata nunataani aalisarnikkullu imartaani inuutissarsiutigalugu piniarneq aallaaniarnerlu taamaallaat ingerlanneqarsinnaavoq ukunannga:
a) Inuit Kalaallit Nunaanni najugaqavissut ukiunilu kingullerni marlunni ingerlaannartumik najugaqarsimasut kalaallinullu inuiaqatigiinnut attuumassuteqartut, aammalu inuutissarsiutigivillugu piniarnermik aallaaniaarnermillu ingerlatsinermut   uppernarsaammik pigisaqartut
b) Allat tassunga Naalakkersuisumik akuersissuteqarfigineqarsimasut.
Imm. 2. Ukiuni kingullerni marlunni Kalaallit Nunaani aalajangersimasumik najugaqarsimanissamik (tak. imm. 1) piumasarisaq Naalakkersuisup sanioqqussinnaavaa, qinnuteqartoq ilinniarluni allamilluunniit assigisaanik pissuteqarluni Kalaallit Nunaata avataani najugaqarallarsimappat.
Imm. 3. Kalaallit Nunaanni piniarsinnaanermut aallaaniarsinnaanermullu uppernarsaatip tunniunneqarnissaannut, pissarsiarineqarnissaanut annaaneqarnissaanullu il.il. maleruagassat erseqqinnerusut Naalakkersuisup atulersissinnaavai.

 

Kapitali 3.
Eqqissisitsineq, piniagassat pigittuinnarnissaat isumagalugu suliniutit

4. Naalakkersuisoq piniagassatigut isumalluutit illersorneqarnissaannut suliniuteqarsinnaavoq, tassunga ilanngullugu malittaarisassiorfigisinnaallugit:
a) Piffissat eqqissisimatitsivissat sumiiffiillu eqqissisimatitsiviit.
b) Piniarnerup piniarnermillu ingerlatsinerup inerteqqutigineqarnissaa killilerneqarnissaaluunniit.
c) Pisassat pisarineqarsinnaasut amerlassusiisa piffissanut sumiiffinnullu agguataarneri.
d) Pisat piniarneqarsinnaasut amerlassusiisa angallatinut immikoortunut aalajangersimasunut, angallatinut ataasiakkaanut imaluunniit piniutinik aalajangersimasunut killiliiffigineri.
e) Piniutit atortuisalu sananerat atugaanerallu, taakkununnga ilanngullugit sakkut, piniutillu aalajangersimasut imaluunniit piniariaatsit aallaaniariaatsillu inerteqqutaaneri.
f) Piniarnerup aallaaniarnerullu peqqissaarunnissaannut malittarisassat.
g) Pisat suliarineqartarneri.
h) Piniakkat angissusii.
Imm. 2. Naalakkersuisup pisinnaatitsineratigut maleruagassat imin. 1-imi a)- f)-imi taaneqartut kommunenut ataasiakkaanut aalajangersarneqarsinnaapput kommunalbestyrelsemit susassaqartumit Naalakkersuisut akuersinerisigut.

 

Kapitali 4.
Piniagassat aallaaniagassalu misissugaanerat

5. 4, imm. 1 malillugu aalajangersakkat soqutiginagit Naalakkersuisoq piniarnissamut aallaaniarnissamullu akuersissuteqarsinnaavoq nunap piniagassatigut aallaaniagassatigullu isumalluutaasa nalunaarsorneqarnissaanut imaluunniit ilisimatuussutsikkut misissuinermut ilaatillugu.

 

Kapitali 5.
Kisitsisit atorlugit nalunaarsuusiorneq.

6. Naalakkersuisoq maleruagassiorsinnaaavoq, taakkua malillugu piniarnermik aallaaniarnermillu ingerlatsinermut uppernarsaatinik pigisaqartut piniarnermi aallaaniarnermilu pissarsiat pillugit paasissutissiissapput kisitsisit atorlugit nalunaarsuinissamut atugassanik.

 

Kapitali 6.
Nakkutilliineq.

7. Inatsimmi aalajangersakkat inatsillu malillugu aalajangersakkat eqquutinneqarnersut nakkutigineqarnissaat pillugu Naalakkersuisoq malittarisassiorsinnaavoq.
Imm. 2. Naalakkersuisoq malittarisassaliorsinnaavoq pisat inatsit naapertorlugu maleruagassianut akerliusumik pisarineqarsimasut allanut tunniunneqarnissaasa akornuserneqarnissaannik siunertaqartunik, tassunga ilanngullugu makkununnga:
a) Pisat tiguneqarsimasut pillugit paasissutissiisussaatitaaneq.
b) Pisat inunnit il.il. piniarnissamut aallaaniarnissamullu piginnaatitaanngitsunit tigunisssaasa inerteqqutaanera.
c) Piniagassat killilersukkat, pisassarititaasut tamakkerneqareernerisigut, pisanik tigusaqarnissamut inerteqqut.

8. Aalisarnermik nakkutilliisut politiillu angallatinik piniariutinik aammalu angallatinik piniakkanik assartuutinik unitsitsisinnaallutillu ikkiviginnissinnaapput  suliassaminnik isumaginninniarlutik, tamatumunngalu ilanngullugu umiarsuit allagartaat taamaaqataallu misissorsinnaallugit, aammalu piniarnermi aallaaniarnermilu atortut misissorsinnaallugit, piumasarisinnaalugulu piniarnermi atortutut qaqinneqassasut suliamut atasumut misissorneqassallutik. Aamma angallatit taamaattut  naalakkerneqarsinnaapput Kalaallit Nunaanni umiarsualivinunut taasamut ingerlassasut misissorneqariartorlutik imaluunniit pisanik atortunillu niooraajartorlutik.

 

Kapitali 7.
Pineqaatissat.

9. Imaattut akiliisitaanermi pineqaatissiissutaasinnaapput:
a) Inatsimmi 3, imm. 1-imik unioqqutitsineq.
b) 8 malillugu peqqussutinik, imaluunniit inatsit malillugu maleruagassiat naapertorlugit peqqussutit inerteqqutilluunniit malinneqannginnerini.
c) Inatsit imaluunniit inatsit malillugu maleruagassat naapertorlugit akuersissummi tunniunneqartumi piumasarisani sumiginnaanerit.
d) Pisortat oqartussaannut paasissutissanik eqqunngitsunik paasinerlutaasinnaasunilluunniit nalunaaruteqarneq, imaluunniit inatsit imaluunniit inatsit malillugu maleruagassiat naapertorlugit paasissutissiinnginneq.
Imm. 2. Maleruaqqusani inatsit manna naapertorlugu peqqussutigineqartuni aalajangersarneqarsinnaavoq maleruagassani tamakkuni aalajangersakkanik unioqqutitsineq akiliisitsissutaasinnaasoq.
Imm. 3. angallat atorlugu unioqqutitsinermi angallatip  piginnittua imaluunniit atuisua akiliisussanngortinneqarsinnaavoq taanna piaaraluneerluni mianersuaalliorluniluunniit unioqqutitsisutut pisuutinneqarsinnaanngikkaluarpalluunniit.

10. Arsaarinninnerup tungaatigut Kalaallit Nunaanni pinerluttuliornermut inatsimmi maleruagassat atuupput. Taamaattorli unioqqutitsilluni angallammit piniarnermi aallaaniarnermilu angallatip pisai tamarmik imaluunniit taakkua nalingat arsaarinnissutigineqarsinnaapput, kisianni pisat unioqqutitsinerunngitsukkut pisarineqarsimasutut uppernarsineqartut pinnagit.

11. Pissutissaqarluartumik ilimagineqarpat angallat inatsimmik imaluunniit inatsit malillugu maleruagassianik unioqqutitsinermi akiliisitaanermi pineqaatissiissutaasinnaasumi atorneqarsimasoq, aalisarnermi nakkutilliisunit politiinilluunniit tigusarineqarsinnaavoq.

12. Angallat 11 naapertorlugu tigusarineqartoq eqqartuussisoqareerneratigut akiliisitaasussanngortitsinikkulluunniit tigummiinnarneqarsinnaavoq aningaasat pisuutinneqartut akiliutissat arsaarinnissutillu nalingat eqqartuusinermullu aningaasartuutit akilereerserlugit imaluunniit akiliutissat qularnaveeqquserserlugit. Suliassap aalajangiivigineqarneraniit qaammatit marluk qaangiunneranni tamanna pisimanngippat angallat piniutillu naammassinnissutigitinniarneqarsinnaapput.
Imm. 2. Imm. 1-imi maleruagassat atuutsinneqassanngillat oqartussaasoq piginnaatinneqarani angallammik ingerlatsisuuppat.
Imm. 3. Kalaallit Nunaanni eqqartuussinermi periusaasartut inatsimmi kapitali 5, 9 naapertorlugu, aallatsaaliorneqarneq akerliuffigineqarpat, apeqqut landsdommerimut aalajangiiffigisassanngorolugu ingerlateqqinneqarsinnaavoq.

13. Inatsimmik inatsilluunniit najoqqutaralugu maaleruagassarititanik unioqqutitsinermi politiit aamma taamatut aalisarnermi nakkutilliissutip naalagaa akiliutissamik arsaarinninnissamik suliamullu aningaasartuutinut akuersissiteqarnermi aalajangiisuusinnaapput. Aamma taamatut Kalaallit Nunaanni eqqartuussinermi periusaasartunut inatsimmi kapitali 5-imi, 21 atuutsinneqssaaq.
Imm. 2. suliassaq imm. 1 malillugu aalaajangerneqanngippat Kalaallit Nunaata landsretsianut suliassanngortinneqarsinnaavoq.
Imm. 3. Suliassaq imm.1 malillugu aalajanerneqarsinnagaluarpalluunniit Kalaallit Nunaata landsretssiata qinnuigineqarnermigut akuerisinnaavaa suliasaq landsretsimut suliassanngortinneqassasoq. Aatsaali taamaaliortoqassaaq pissutsit immikkut ittut tamanna pisariaqartippassutk qinnuteqarnerlu akuersisitsinerup kingornatigut imaluunniit qinnuteqartup pissutsinik immikkut ittunik ilisimatinneqarnerata kingornatigut pippat qinnuteqarneq tapersersorneqassaaq.

 

Kapitali 8.
Atulersitsinermi ikaarsaariarnermilu aalajangersakkat

14. Inatsit 1. januar 1985 atuutilerpoq.

15. Piniarneq aallaaniarnerlu eqqarsaatigalugit 1. januar 1985 atorunnaartussaavoq Inatsisartut inatsisaat nr. 4 14. oktober 1980-imeersoq inuutissarsiutigalugu aalisarnermut, piniarnermut aallaaniarnermullu tunngasoq, Inatsisartut inatsiaasigut nr. 5-ikkut 22. oktober  1981-imeersukkut aamma inatsisartut inatsisaasigut nr.12-ikkut 1. november 1982-imeersukkut allanngortinneqarsimasoq aamma folketingip inatsisaa nr. 110 28. marts 1984-imeersoq Kalaallit Nunaata aalisarfittaani nunataanilu inuutissarsiutigalugu aalisarnermut, piniarnermut aallaaniarnermullu tunngasoq.
Imm. 2. Nalunaarutilli maleruagassallu allat piniarnermut aallaaniarnermullu tunngasut atortunngortinneqarsimasut imaluunniit inatsisitigut taakkutigut atortuutinneqarsimasut atortuuinnassapput, inatsisip matuma inatsisartulluunnit inatsisaasa allat atulerneqarnerisigut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit atorunnaarsinneqarnissartik tikillugu.




Nuuk, ulloq 22. november 1984.




Jonathan Motzfeldt

/

Lars Emil Johansen