Piniarneq aallaaniarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 12, 29. oktober 1999-imeersoq.

 

Inatsisip atuuffii.

1. Inatsit, nunami imaanilu aalisarnikkut Kalaallit Nunaata oqartussaaffigisaani, piniarnermut aallaaniarnermullu atuuppoq.

 

Inatsisip siunertaa.

2. Inatsisip siunertaraa piniagassanit isumalluutit pissusissamisoortumik uumassusillillu eqqarsaatigalugit illersorneqarsinnaasumik iluaqutigineqarnissaasa qulakkeerneqarnissaat.
Imm. 2. Inatsisip atortinneqarnerani isumalluutit piujuarnissaat kinguaassiortuarnissaallu, ileqquusumik uumassusilinnik misissuisut siunnersuinerat naapertorlugu eqqarsaatigilluagaasumik ukiullu qanoq ilinera eqqarsaatigalugu pissarsiffiunerpaasumik iluaquteqarniarnissaq, piniarnermik inuussutissarsiuteqarnermi inuussutissarsiutinilu tamatumunnga attuumassuteqartuni aningaasaqarniarnikkut suliffissaqartitsiniarnikkullu isiginiagassat, inuussutissarsiornermi soqutigisat allat kiisalu innuttaasut sunngiffimminni sammisassaqarnissamut pisariaqartitaat pingaartinneqassapput.
Imm. 3. Piniarnermut aallaaniarnermullu tunngasutigut aqutsinermut atatillugu ilaatigut kattuffiit attuumassuteqartut kiisalu Piniarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit aqqutigalugit piniar-tut atuisullu ilisimasaasa ilanngunneqarnissaat pingaartinneqassapput.
Imm. 4. Naalakkersuisut piniarneq aallaaniarnerlu pillugit aqutsinerni piniartut atuisullu ilisimasaasa ilanngunneqarnissaat pillugu erseqqinnerusunik malittarisassiorsinnaapput, imm. 3 takuuk.

 

Nassuiaatit.

3. Inatsimmi uani "inuiaqatigiinnut kalaallinut aalajangersimasumik attuumassuteqartut" tassaatinneqassapput inuit inoqutigiinnut ilanngunnermikkut, inissaminik attartornermikkut pisinermikkulluunniit, imaluunniit allatut iliornermikkut Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqalersaarnerminnik ersersitsisut.
Imm. 2. Inatsimmi uani "akuersissut" tassaatinneqassaaq uumasumik aalajangersimasumik piniarniarsinnaatitaaneq naalakkersuisunit inummut angallammulluuniit akuersissutigineqartoq.
Imm. 3. Inatsimmi matumani "angallatit imakkoorutit/nunakkoorutit" tassaatinneqassapput immakkut nunakkullu assartuutit suugaluartulluunniit piniarnermut, aallaaniarnermut aamma aalisarnermut atorneqartut imaluunniit piniarfimmut piniarfimmiillu assartuutitut atorneqartut.

 

Piniarsinnaanissamut aallaaniarsinnaanissamullu piumasaqaatit.

4. Piniarneq aallaaniarnerlu inunnit taamaaliornissamut akuersissutaateqartunit taamaallaat ingerlanneqarsinnaavoq. Akuersissut inuussutissarsiutigalugu imaluunniit sunngiffimmi aallaaniarsinnaanermut allagartatut tunniunneqartarpoq, taamaattorli 7 takuuk.
Imm. 2. Inuussutissarsiutigalugu piniarnermut aallaaniarnermullu akuersissut taamaallaat tunniunneqarsinnaavoq inunnut
1) inuiaqatigiinnut kalaallinut aalajangersimasumik attuumassuteqartunut;
2) Kalaallit Nunaanni najugalittut inuit nalunaarsorsimaffiannut nalunaarneqarsimasunut, Kalaallit Nunaannilu najugalittut ukiuni qaangiuttuni marlunni nalunaarsorneqareersimasunut; aamma
3) Kalaallit Nunaannut tamakkiisumik akileraartartussaatitaasunut, Kalaallit Nunaannullu ukiuni qaangiuttuni marlunni tamakkiisumik akileraartartuusimasunut.
4) piniarnermit, aallaaniarnermit aalisarnermillu isertitaqartunut isertitat tamarmiusut ikinnerpaamik 50%-iisa nalinginik. Angallatit angallatip uuttuutaanut uppernarsaat naapertorlugu 150 BRT-init imaluunniit 210 BT-init anginerusut atorlugit aalisarnermit isertitat tamarmiusut piniarnermit, aallaaniarnermit aalisarnermillu isertitat tamarmisut naatsorsuusiorneqarnerannut ilanngunneqassanngillat. Qinikkatut pisortanillu toqqakkatut suliassaqartitaanermit aningaasarsiat imaluunniit inuussutissarsiutigalugu piniartut kattuffiisa/peqatigiiffiisa siulersuisuini sulinermit aningaasarsiat, piniarnermit, aallaani-arnermit aalisarnermillu isertitat tamarmiusut naatsorsorneqarnerannut imaluunniit isertitat ilanngaasigaanngitsut tamarmiusut naatsorsorneqarnerannut ilanngunneqassanngillat.
Imm. 3. Sunngiffimmi piniarnissamut aamma sunngiffimmi aallaaniarnissamut akuersissut tunniunneqarsinnaavoq danskisut innuttaassusilinnut aamma nunani allani innuttaassusillit Kalaallit Nunaanni inuit nalunaarsorsimaffiannut nalunaarneqarsimasut.
Imm. 4. Naalakkersuisut imm. 2, nr. 2 - 4-mi aamma imm. 3-imi aalajangersakkat immikkut akuersissuteqarfigisinnaavaat, qinnuteqartup Kalaallit Nunaannut attuumassuteqarnera aallaavi-galugu tamanna naapertuuttutut isigineqarpat, qinnuteqartorlu ilinniarnermik assigisaanilluunniit pissuteqartumik Kalaallit Nunaata avataaniikkallarsimappat.

5. Sunngiffimmi piniarnermut aallaaniarnermullu akuersissutit piniakkanut killilersukkanut inunnut Kalaallit Nunaanni najugalittut inuit nalunaarsorsimaffiannut nalunaarneqarsimasunut qinnuteqarnikkut tunniunneqarsinnaapput, qinnuteqarfissaq sioqqullugu Kalaallit Nunaanni najugalittut ukiuni qaangiuttuni marlunni nalunaarsorneqareersimasunut.

6. Piniarnermut allagartat tunniunneqarnissaannut, pissarsiarinissaannut pigiunnaarsitaanissaannullu Naalakkersuisut maleruagassaliussapput. Tamatumunnga atatillugu piniarnermut allagartat tunniunneqarnerinut Naalakkersuisut akiliuteqartitsisinnaapput.
Imm. 2. Naalakkersuisut imm. 1 malillugu malittarisassiornermut atatillugu kommunit peqqusinnaavaat tamatumunnga atatillugu allaffissornikkut ingerlatsinerup pisariaqartup ingerlannissaanut.

 

Akiliisitsilluni piniartitsisarneq.

7. Inuit 4-5-imi pineqanngitsut piniarnernut aallaaniarnernullu suugaluartunulluunniit immikkut akuersissummik pigisaqassapput.
Imm. 2. Inuit 4-5-imi pineqartut kisiannili 8, imm. 1, nr. 4 - 6 naapertorlugit malittarisassiat malillugit piniagassanik aallaaniarsinnaatitaanngitsut, inuit imm. 1-imi pineqartut assigalugit aallaaniarsinnaatitaanermik pisinnaatitaalersinnaapput.
Imm. 3. Imm. 1 aamma 2 malillugit Naalakkersuisut akuersissuteqartoqarneranut akiliutissanik aalajangersaassapput akiliisitsiniassallutillu. Akiliutissaq naatsorsorneqassaaq akuersissutit tunniunneqarneranni allaffissornermut aningaasartuutit tunngavigalugit kiisalu akiliisitsilluni aallaaniartitsisarnermut atatillugu inatsisip siunertaata isumagineqarneranut aningaasartuutit tunngavigalugit.
Imm. 4. Naalakkersuisut imm. 1 aamma 2 malillugit piniarsinnaanermut aallaaniarsinnaanermullu akuersissutinik tunniussisarneq, pissarsisarneq pigiunnaarsitsinerlu pillugit kiisalu imm. 3 malillugu akiliuteqartitsinikkut pissarsiat atorneqarnerat pillugu erseqqinnerusunik malittarisassiorsinnaapput.
Imm. 5. Naalakkersuisut imm. 4 malillugu malittarisassiornermut atatillugu kommunit peqqu-sinnaavaat tamatumunnga atatillugu allaffissornikkut ingerlatsinerup pisariaqartup ingerlannissaanut, taamatullu Naalakkersuisut suliffeqarfiit takornariartitsisartullu peqatigiiffii ingerlatsinermik suliaqartussanngortillugit piginnaatissinnaallugit.

 

Eqqissisimatitsineq, piujuaannartitsiniarluni teknikikkut iliuutsit, iluaquteqarniarneq il.il.

8. Naalakkersuisut piniarnerup aallaaniarnerullu malittarisassatigut aqunneqarnerat pillugu iliuuseqarsinnaapput, taamatuttaaq makku pillugit malittarisassiorsinnaallutik:
1) Piffissat eqqissisimatitsiviusut sumiiffiillu piniarfigineqannginnissaat aallaaniarfigine-qannginnissaallu.
2) Pisanik piniarnermillu inerteqqutit imaluunniit killilersuinerit.
3) Pisarineqarsinnaatitaasunik piffissanut sumiiffinnullu agguaassineq.
4) Pisarineqarsinnaatitaasunik 4 - 5 aamma 7 malillugit ukioqatigiiaanut, kommuninut, angallatinut aalajangersimasunut, angallatinut ataasiakkaanut imaluunniit atortunut piniariaatsinullu erseqqinnerusumik pisassiissutinut aalajangersaalluni agguaassineq.
5) Piniakkanik aalajangersimasunik ataatsinik arlalinnilluunniit piniartoqassappat aallaaniartoqassappalluunniit piumasaqaatigineqarsinnaavoq inuk pineqartoq inuilluunniit pineqartut taamaaliornissamut akuersissummik pigisaqarnissaat.
6) Inuit 4 - 5 aamma 7 malillugit piumasaqaatinik naammassinnissimasut piniagassa-nik ataasiakkaanik piniarsinnaanerinut atugassarititaasunik erseqqinnerusunik aalajangersaaneq.
7) Piniutit, piniarnermi atortut taakkulu pisataasa ilusilersorneri atorneqartarnerilu, tamatu-munnga ilanngullugu angallatit immakkoorutit/nunakkoorutit, piniutit, aallaasit imassaat piniariaatsilluunniit aalajangersimasut atorneqartarnerinut inerteqqutit.
8) Piniarnermi aallaaniarnermilu ileqqorissaarnissamut malittarisassat.
9) Pisat suliareqqaarneqartarnerat, iluaqutigineqarnerat tuniniarneqartarnerallu.
10) Piniakkat angissusissaat, qassinik ukioqarnissaat suiaassusiallu.
11) Uumasut nujuartat nikeriarsinnaajunnaartitaasarnerat, tiguneqartarnerat nuunneqartarnerallu kiisalu uumasut piniarneqartarnissaat siunertaralugu nuunneqarsimasut iluaqutiginiarnerisa aqunneqarnerat.
Imm. 2. Naalakkersuisut imm. 1 malillugu malittarisassiornermi kommunit peqqusinnaavaat tamatumunnga atatillugu pisariaqartinneqartumik allaffissornikkut ingerlatsineq isumageqqullugu.
Imm. 3. Taamaattoq Naalakkersuisut piginnaatitsinerisigut aalajangersakkat imm. 1-imi taaneqartut kommunimut ataatsimut qassiinulluuniit atuutilersinneqarsinnaapput Naalakkersuisut akuerisaannik kommunalbestyrelsip pineqartup kommunimut ileqqoreqqusaliorneratigut.

9. Piniarnermi aallaaniarnermilu aallaasinik eqiinnartakkanik eqittaannartakkanillu atuineq inerteqqutaavoq.
Imm. 2. Naalakkersuisulli malittarisassiorsinnaapput, piniagassat, sumiiffiit piffissallu ilaat eqqarsaatigalugit 4, imm. 2 malillugu inuussutissarsiutigalugu piniarnermut aallaaniarnermullu aallaasit eqittaannartakkat atorneqarsinnaanerinut akuersissuteqarfiusinnaasunik.

10. 4-5 aamma 7 naapertorlugit aallaaniarnermut piniarnermullu akuersissummik pissarsinissamut atatillugu aallaaniarnermut misilitsittoqarnissaanik naalakkersuisut malittari-sassiorsinnaapput.
Imm. 2. Naalakkersuisut imm. 1 malillugu malittarisassiornermut atatillugu kommunit peqqusinnaavaat tamatumunnga atatillugu allaffissornikkut ingerlatsinerup pisariaqartup ingerlannissaanut.

 

Pisanik pinngortitamilu uumassusilinnik nujuartanik misissuinerit.

11. 8-imi imm. 1 aamma imm. 3 malillugit aalajangersakkat apeqqutaatinnagit Naalakkersuisut piniarnissamut aallaaniarnissamullu akuersissuteqarsinnaapput, nunami piniagassatigut isumalluutit paasiniarneqarnerannut ilisimatuussutsikkulluunniit misissuinernut atatillugu.

 

Kisitsisitigut paasissutissat.

12. 4-5 malillugit piniarsinnaanermut allagartanik kiisalu 7 malillugu akuersissutinik pigisaqartut uumassusilinnik naliliiniarnermut malittarisassaqartitsinikkullu ingerlatsinermi atugassanik pisat pillugit paasissutissiisarnissaannik Naalakkersuisut malittarisassiorsinnaapput.

 

Nakkutilliineq.

13. Inatsit manna malillugu aalajangersakkat aammalu malittarisassat inatsit taanna tunnga-vigalugu pilersinneqartut malinneqarnerannik nakkutilliineq pillugu Naalakkersuisut malittarisassiorsinnaapput.
Imm. 2. Pisat, inatsit malillugu malittarisassianut akerliusumik pisarineqarsimasut, allanut tunniunneqartarnerat, pisiarineqartarnerat tunineqartarnerallu pinngitsoortinniarlugit Naalakkersuisut malittarisassiorsinnaapput, taamatuttaaq makku pillugit:
1) Allat pisaannik pissarsisimaneq pillugu paasissutissiinissmut pisussaaffeqarneq.
2) Inuit allallu piniarnissamut aallaaniarnissamullu piginnaatitaaffeqanngitsut pisarisimasaannik taakkualuunniit ilaannik pissarsinissamut inerteqqutinik.
3) Uumasunik pisassalersuiffiusunik pisanik taakkualuunniit ilaannik, pisassat tamakkerneqareernerisigut, uumasunik taakkuninnga pissarsinissamut inerteqqutinik.
Imm. 3. Naalakkersuisut maleruaqqusanik aalajangersaasinnaapput, pisat suliarineqanngitsut, eqqissisimatitsinerup avataani pisarineqarsimasut tuniniarneqarsinnaasut ulluni aalajangersimasuni, eqqissisimatitsiffiusup atuutilereernerani. Ilanngullugu Naalakkersuisut ersarinnerusumik piniakkat ataasiakkat pillugit nalunaarutini ataasiakkaani nassuiaassisinnaapput, pisat suliarineqanngitsut qanoq paasisariaqarnersut.

14. Sakkutuut aalisarnermik nakkutilliisut (fiskerinspektioni) politiillu piniarnermut aallaaniarnermullu angallatit kiisalu angallatit piniarnermut aallaaniarnermullu assartuissutigineqartut unitsissinnaavaat ikiffigalugillu sulinerminnut atatillugu misissuiffiginiarlugit, tassunga ilanngullugit angallatip pappialaataanik assigisaannillu misissuiffiginiarlugit kiisalu piniarnermut aallaaniarnermullu atortut misissorniarlugit, piumasarisinnaallugulu piniarnermut aallaaniarnermullu atortut qaqinneqarnissaat sulinerminnut atatillugu misissugassatut. Taamatuttaaq angallatit taamaattut Kalaallit Nunaanni umiarsualivimmut toqqarneqartumut ingerlaqqullugit naalakkerneqarsinnaapput pisaasa atortuisalu misissuiffigineqarnissaat niooqqarneqarnissaalluunniit siunertaralugu.
Imm. 2. Sakkutuut aalisarnermik nakkutilliisut politiillu piginnaatitaaffii eqqartuussiviit akuersiseqqaarnagit ingerlanneqarsinnaapput.

15. Piniarnermik aalisarnermillu nakkutilliisut (jagt- og fiskeribetjentit) inuillu allat naalakkersuisunit taamaaliornissamut piginnaatitaasut toqqarneqartullu angallatinut piniarnermut aallaaniarnermullu kiisalu angallatinut piniarnermut aallaaniarnermullu angallassissutitut atorneqartunut ikisinnaatitaapput tassungalu atatillugu pisarineqarsimasunik aamma piniarnermut aallaaniarnermullu atortunik misissuisinnaatitaallutik.
Imm. 2. Piniarnermik aalisarnermillu nakkutilliisut inuillu allat naalakkersuisunit taamaaliornissamut piginnaatitaasut toqqarneqartullu piumasaqarsinnaapput inuk piniarsinnaatitaanersoq atuuttumik kinaassutsimut uppernarsaammik takutitseqqullugu.
Imm. 3. Piginnaatitaaffiit imm. 1 aamma 2-mi taaneqartut siumut eqqartuussiviit akuersiseqqaarnagit ingerlanneqarsinnaapput pissusissamisoortumik kinaassutsimut uppernarsaammik takutitsinikkut.
Imm. 4. Naalakkersuisut imm. 1 aamma 2 malillugit piniarnermik aalisarnermillu nakkutillii-sut imaluunniit inuit immikkut piginnaaffilerneqartut pisinnaatitaaffiinut suliassaannullu erseqqinnerusunik maleruagassanik aalajangersaasinnaapput. Inatsimmi aalajangersakkat inatsillu malillugu maleruagassaliarineqartut malinneqarnerannut suliassat nakkutilliinermik ilaqassappata suliassat aalajangersarneqassapput naalagaaffimmi oqartussaasut oqaloqatigeqqaarlugit.

 

Piniarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit.

16. Piniarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit Naalakkersuisunit pilersinneqassapput pisortaqarfimmit akisussaasumit kiisalu piniarnermut tunngasunik soqutigisalinnik ilaasortaaffigineqartut.
Imm. 2. Naalakkersuisut pisussaapput Piniarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit suliani 2, imm. 3-4, 4, 5, aamma 7-10-mut tunngasuni tusarniaavigissallugit.

 

Pineqaatissiissutit.

17. Akiliisitsinermik kinguneqarsinnaapput:
1) Inatsimmi 4, imm. 1, 7, imm. 1 aamma 9, imm. 1-imut aamma -it 4-imiit 5-imut aamma 7-imiit 8-mut aamma 10-11 malillugit maleruaqqusalianik unioqqutitsinerit,
2) 14 aamma 15, imm. 1 malillugit peqqussuteqarnerit malinneqanngippata,
3) inatsit imaluunniit inatsit malillugu malittarisassiarineqarsimasut naapertorlugit akuersis-suteqarnermut piumasaqaataasut ilaginnarneqarpata, aamma
4) pisortanut oqartussaasunut eqqunngitsunik paasinerluutaasinnaasunilluuniit paasissutis-siisoqarpat, inatsimmi inatsilluunniit malillugu malittarisassiarineqarsimasut naapertorlugit peqqussutigineqartunik.
Imm. 2. Inatsit malillugu maleruaqqusaliani aalajangersarneqarsinnaavoq maleruaqqusaliani aalajangersakkanik unioqqutitsineq akiliisitsinermik kinguneqarsinnaasoq.

18. Pinerluttulerinermik inatsimmi arsaarinnittarneq pillugu malittarisassat atuupputtaaq.

19. Pissutissaqarluarpat naatsorsuutigissallugu angallat inatsimmik imaluunniit inatsit malillugu malittarisassiarineqartunik unioqqutitsinermut akiliisitsinermik kinguneqarsinnaasu-mut atorneqarsimasoq, sakkutuunit aalisarnermik nakkutilliisunit politiinilluunniit tigusarineqarsinnaavoq.

20. Angallat 19 malillugu tigusarineqartoq eqqartuussisoqareerneratigut akiliisitsissutissamilluunniit aalajangiisoqareernikkut atortui tamaasa ilanngullugit tigummigallagassanngortinne-qarsinnaavoq, aningaasat akiligassanngortinneqartut arsaarinnissutigineqartussatullu aalajangikkat nalingi aammalu suliamut aningaasartuutit akilerneqareerserlugit, akiliinissamulluunniit qularnaveeqqusiisoqareerserlugu. Suliap inaarutaasumik aalajangiivigineqarneraniit qaammatit marluk qaangiutsinnagit tamanna pinngippat angallat atortullu naammassinnissutiginiarneqarsinnaapput.
Imm. 2. Imm. 1-imi malittarisassaq atorneqassanngilaq angallammik atuisimasoq pisussaatitaanani atuisimappat. Taamatuttaaq imm. 1-imi malittarisassaq atorneqassanngilaq, angallatit piniutillu Kalaallit Nunaanni eqqartuussisarneq pillugu inatsisimmi tamanna pillugu aalajangersakkat malillugit qularnaveeqqusiunneqarsinnaanngippata.
Imm. 3. Tigummigallagassanngortitsineq akerlilerneqarpat Kalaallit Nunaanni eqqartuussisarneq pillugu inatsimmi kapitali 5, 9 atorneqassaaq, taamaattorli apeqqut Nunatta Eqqartuussivianut suliassanngortillugu.

21. Inatsimmik inatsilluunniit malillugu malittarisassiarineqarsimasunik unioqqutitsineq, politiinit taamatullu angallatip aalisarnermik nakkutilliissutip pineqartup naalagaanit aalaja- ngiiffigineqarsinnaavoq akiliisitsinernik, arsaarinninnermik suliamullu tunngasumik aningaasar-tuutit akiligassanngortinnerisigut. Taamatuttaaq Kalaallit Nunaanni eqqartuussisarneq pillugu inatsimmi kap. 5, 21 atorneqassaaq.
Imm. 2. Imm. 1 malillugu suliaq aalajangiivigineqanngippat, taanna kredsrettimut suliassanngortinneqassaaq.
Imm. 3. Suliap imm. 1 malillugu aalajangiivigineqarsimanera apeqqutaatinnagu Nunatta Eqqartuussiviata piumasaqaateqartoqareerneratigut akuerisinnaavaa, suliap najukkami eqqartuussivimmut suliassanngortinneqarnissaa. Tamannali aatsaat pisinnaavoq pissutsit immikkut ittut tamanna pissutissaqartippassuk, aalajangiisoqareerneratalu kingornatigut piaarnerpaamik piumasaqaat saqqummiunneqarsimappat imaluunniit piumasaqaateqartoq pissutsinik ilisimasaqalersimappat taakkunatigut piumasaqaatiminut tapersiisimasunik.

 

Atuutilersitsinermut ikaarsaariarnermullu aalajangersakkat.

22. Inatsit ulloq 1. november 1999 atulerpoq.
Imm. 2. Tamatumunnga peqatigitillugu atorunnaarsinneqarpoq Piniarneq aallaaniarnerlu pillugit inatsisartut inatsisaat nr. 15, 6. november 1997-meersoq.
Imm. 3. Piniarneq aallaaniarnerlu pillugit inatsisartut inatsisaat nr. 15, 6. november 1997-imeersoq siusinnerusukkulluunniit piniarneq aallaaniarnerlu pillugit malittarisassat malillugit maleruaqqusaliaasimasut attatiinnarneqassapput, inatsisartut inatsisaat manna inatsisartulluunniit inatsisaat allat malillugit aalajangersakkatigut atorunnaarsinneqarnissamik tungaanut.




Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 29. Oktober 1999.




Jonathan Motzfeldt

/

Simon Olsen