1999-imi aalisarnermi pisassat pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat
nr. 3, 9. april 1999-imeersoq

Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 18-imi 31. oktober 1996-imeersumi, kingullermillu Inatsisartut inatsisaatigut nr. 6, 20. maj 1998-imeersukkut allanngortinneqartoq, 5, 9, 10, 14 imm. 2, 33 imm. 2 aamma 34 imm. 3 aalajangersakkat tunngavigalugit aalajangersarneqarpoq:

 

Atuuffii

1. Nalunaarut manna imartani Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani inuussutissarsiutigalugu aalisarnermut kiisalu Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaata avataani inuussutissarsiutigalugu kalaallit aalisarnerannut atuuppoq.
Imm. 2. Imartanut Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaanut ilaapput:
1) "Kalaallit Nunaata Kitaa" 44o00'W-ip kitaani 5900N-ip tungaanut tassanngaanniillu 4200W-ip kitaanut.
2) "Kalaallit Nunaata Kitaata Avannaa" NAFO-p imartaata ilaata 1-ip ilagisaa, 68o00'N-ip avannaaniittoq.
3) "Kalaallit Nunaata Kitaata Kujataa" NAFO-p imartaata ilaata 1-ip ilagisaa, 68o00'N-ip kujataaniittoq.
4) "Kalaallit Nunaata Tunua" 44o00'W-ip kangiani 5900N-ip tungaanut tassanngaanniillu 4200W-ip kangianut ICES-ip imartaasa II-p, V-ip, XII-ip aamma XIV-ip ilagisaannut.
Imm. 3. "Tunngaviusumik killeqarfiit" Kalaallit Nunaata eqqaani imartat aalisarnikkut oqartussaaffigisat pillugit statsministeriaqarfiup nalunaarutaani nr. 629, 22. december 1976-imeersumi, nr. 176, 14. maj 1980-imeersumi aamma nr. 637, 6. september 1991-imeersumi aalajangersarneqarsimapput.
Imm. 4. Avataasiorluni aalisarnertut isigineqarpoq aalisarneq angallatinik usitussutsimut uuttuutaat malillugu 75 BRT/BT 120-nik angissusilinnik anginerusunilluunniit imartani imm. 2 nr. 2 - 4-mi taaneqartuni kiisalu Kalaallit Nunaata aalisarnermut oqartussaaffigisaata avataani ingerlanneqartoq, nalunaarummi allami allanik aalajangiisoqarsimatinnagu.
Imm. 5. Sinerissamut qanittumi aalisarnertut isigineqarpoq aalisarneq angallatinik usitussutsimut uuttuutaat malillugu 75 BRT/BT 120-nik mikinerusunit imartami imm. 2, nr. 1-mi taaneqartumi ingerlanneqartoq, nalunaarummi allami allanik aalaja-ngiisoqarsimatinnagu.

 

Pisat annertussusii

2. Aalisakkanut aalajangersimasunut ilanngussaq 1-imi (aalisariutinut avataasiortunut aamma nunat allamiut aalisarnerannut Aalisarneq pillugu Inatsimmi 7-imi taaneqartunut) aamma ilanngussaq 2-mi (sinerissamut qanittumi aalisariutinut) pisassiissutit tamarmiusut annertussusii ilanngussani alleriiaani 1-imi allassimasutut aalajangersarneqarput.

3. Aalisakkanit ilanngussaq 1-imi taaneqartunit kalaallit angallataat, 1 imm. 4 takuuk, kiisalu Aalisarneq pillugu inatsimmi 6 takuuk, ilanngussami alleriiaani 2-mi allassimasunit pisassanit annertunerusunik aalisaqqusaanngillat.
Imm. 2. Kalaallit angallataat imartami pisassaqarfimmi "Kalaallit Nunaata Kitaata Avannaani" raajarniarsinnaanermut akuersissuteqarfigineqarsimasut ukiumullu pisassaqartitaasut, taamatuttaaq aamma ukiumut pisassat taakku "Kalaallit Nunaata Kujataata Kitaani" aalisarsinnaavaat.

4. Aalisakkanit ilanngussaq 2-mi taaneqartunit kalaallit angallataat, 1 imm. 5 takuuk, kiisalu Aalisarneq pillugu inatsimmi 6 takuuk, ilanngussami alleriiaani 1-imi allassimasunit pisassanit annertunerusunik aalisaqqusaanngillat.

5. Angallatit nunani EU-mut ilaasortaasuni nalunaarsorneqarsimasut taamaallaat katillugit pisassat ilanngussami 1-mi alleriiaani 3-imi allassimasut aalisarsinnaavaat.

6. Angallatit Savalimmiuni nalunaarsorneqarsimasut taamaallaat katillugit pisassat ilanngussami 1-imi alleriiaani 4-mi allassimasut aalisarsinnaavaat.

7. Angallatit Islandimi nalunaarsorneqarsimasut taamaallaat katillugit pisassat ilanngussami 1-imi alleriiaani 5-imi allassimasut aalisarsinnaavaat.

8. Angallatit Norgemi nalunaarsorneqarsimasut taamaallaat katillugit pisassat ilanngussami 1-imi alleriiaani 6-imi allassimasut aalisarsinnaavaat.

9. Angallatit Ruslandimi nalunaarsorneqarsimasut taamaallaat katillugit pisassat ilanngussami 1-imi alleriiaani 7-imi allassimasut aalisarsinnaavaat.

10. Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfik piginnaatinneqarpoq nalunaarutip matuma ilanngussartaasa iluarsaateqqittarnissaannut, Naalakkersuisut pisassat tamarmiusut (ilanngussani alleriiaani 1) allanngortissagaluarpassuk imaluunniit nunat tamalaat isumaqatigiissutaasa kingunerinik pisassat tamarmiusut (ilanngussami 1-imi alleriiaani 2 - 7) allatut agguaanneqassagaluarpata.

11. Angallatinut 3-miit 8-mut taaneqartunut akuersissutit naalakkersuisunut ilaasortap tunniussaasa amerlassusii atuuffissaalu pisassat annertussusiinut naapertuutissapput, tunniussinerlu pissallu angallatit taaneqartut aalisarsinnaassusiat sianiginiarlugu.

 

Aalisarnermik unitsitsineq

12. Naalakkersuisuni ilaasortap pisassanik ilanngussani taaneqartunik atuinerup kingunerisaanik aalisakkanik pineqartunik aalisarneq angallatinit 3-miit 9-mut taaneqartunit ingerlanneqartoq unitsissavaa. Nunat ataasiakkaat pisassaat immikkoortillugit naatsorsorneqassapput EU-lu tamatumunnga atatillugu nunatut ataasiinnartut isigineqassalluni.
Imm. 2. Kalaallit angallataannut ataatsimut pisassanik aalisartunut unitsitsinissamut piffissaq ajornartinnagu radiukkut tusagassiuutitigullu nalunaarutigineqassaaq.
Imm. 3. Kalaallit angallatiginngisaannut, 5-imiit 9-mut takukkit, unitsitsinissamut piffissaq angallammut pineqartumut telexikkut imaluunniit telegrammikkut nalunaarutigineqassaaq. EU-p angallataanut taamatut nalunaarut EU-kommissionimut nassiunneqassaaq. Kalaallit angallatiginngisaannut allanut taamatut nalunaarut nunap pineqartup aalisarnikkut oqartussaasuinut nassiunneqassaaq.
Imm. 4. Angallatit aalisarunnaassapput naalakkersuisuni ilaasortap piffissami aalajangigaani.

 

Pineqaatissiissutit

13. Nalunaarummi aalajangersakkanik 3-mit 9-mut aamma 12-imi taaneqartunik unioqqutitsineq akiliisitsinermik kinguneqarsinnaavoq. Angallammiit unioqqutitsilluni aalisartoqartillugu aalisarnermut atortut atorneqartut, angallatip pisai tamakkerlugit taakkuluunniit nalingat arsaarinnissutigineqarsinnaapput, tamatumanili pisat unioqqutitsinani aalisarnermit pisutut uppernarsarneqartut ilanngunnagit. Tamakku pillugit suliassattaaq Aalisarneq pillugu inatsimmi maleruagassat malillugit suliarineqartassapput.

 

Atuutilerfia

14. Nalunaarut manna 1. maj 1999 atuutilerpoq. Tamatumunnga peqatigitillugu 1999-imi aalisarnermi pisassarititaasut pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 33, 22. december 1998-imeersoq atorunnaarpoq.




Namminersornerullutik Oqartussat, 9. april 1999




Simon Olsen

/

Peder Munk Pedersen