Tusagassiortunngorniat ilinniartitaanerat pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 4, 19. april 1999-imeersoq.

  Tusagassiortunngorniat ilinniartitaanerat pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 6-imi, oktobarip 30-anni 1995-imeersumi 2, imm. 2, 4 aamma 5, imm. 3 naapertorlugit makku aalajangersarneqarput:

 

Kapitali 1.
Ilinniartitaanerup aqunneqarnera

1. Tusagassiornermik Ilinniarfimmi Ilinniagaqarnermi Siunnersuisunik pilersitsisoqassaaq. Ilinniagaqarnermi Siunnersuisut arfineq-marlunnik ilaasortaqassapput:
1) Ilaasortaq ataaseq Ilinniartitaanermut Pisortaqarfimmit toqqagaq.
2) Ilaasortaq ataaseq Tusagassiortut Peqatigiiffiannit toqqagaq.
3) Ilaasortaq ataaseq Kalaallit Nunaata Radiuanit aamma Kalaallit Nunaanni TV-utileqatigiinnit radiuutileqatigiinnillu toqqagaq.
4) Ilaasortaq ataaseq tusagassiuutinit naqitanit nuna tamakkerlugu saqqummersartunit toqqagaq.
5) Ilinniarfimmi pisortaq.
6) Ilaasortaq ataaseq ilinniarfimmi ilinniartitsisut siunnersuisoqatigiiffiannit toqqagaq.
7) Ilaasortaq ataaseq ilinniartut akunnerminni toqqagaat.
Imm.2.Ilinniagaqarnermi Siunnersuisunut ilaasortat siunnersuisuni ilaasortaasassapput ilaasortamik pineqartumik toqqaasimasup toqqaasimanerminik utertitsinnissaata aammalu nutaamik toqqaanissaata tungaanut.
Imm. 3. Siunnersuisuni ilaasortat tamarmik sinniisussaannik toqqaasoqartassaaq.
Imm. 4. Ilinniagaqarnermi Siunnersuisut inunnik suliassanik pineqartunik immikkut ilisimasalinnik peqataatitaqartarsinnaapput.
Imm. 5. Ilinniagaqarnermi Siunnersuisut siulittaasulerlutik siulittaasullu tullilerlutik namminneq inissitsitissapput. Ilinniagaqarnermi Siunnersuisut suleriaasissartik nammineerlutik aalajangersartassavaat, tassunga ilanngullugit nalinginnaasumik aqutsisunik pilersitsineq aamma peqataatitaasartut taasisinnaatitaanerannik aalajangersakkat. Suleriaasissat Ilinniartitaanermut Pisortaqarfimmit akuerineqartassapput.
Imm. 6. Tusagassiornermik Ilinniarfik Ilinniagaqarnermi Siunnersuisunut allattoqarfiuvoq.

2. Ilinniagaqarnermut Siunnersuisut Tusagassiornermik Ilinniarfimmut tunngasunik siunnersuisartuupput aammalu Ilinniartitaanermut Pisortaqarfimmut inassuteqarsinnaallutik. Siunnersuisut aammattaaq 3 aamma 4-mi taaneqartunik suliaqartassapput.

3. Ilinniagaqarnermut Siunnersuisut
1) 8 naapertorlugu ilinnialersussanik akuersisartunik pilersitsissapput,
2) 12, imm. 2 naapertorlugu suliassanut sungiusarfissanik akuersissutiginnittassapput, aamma
3) 49, imm. 3 naapertorlugu qinnuteqartoqarneratigut ilinniartup ilinniartitaanerup ingerlanera uteqqillugu ingerlaqqinnissaanut akuersissuteqarsinnaapput.

4. Tusagassiornermik Ilinniarfiup imaluunniit Ilinniartunngortitsisarnermut Ataatsimiititaliap aalajangigaanik makkuninnga Ilinniartitaanermut Siunnersuisoqatigiit naammagittaalliortarfiupput:
1) 8, imm. 2, nr. 3 naapertorlugu Ilinniartunngortitsisarnermut Ataatsimiititaliap aalajangigaanik.
2) 17 naapertorlugu ilinniagaqarnermi suliat akuersissutigineqartarnerat pillugu aalajangiisarnernik aamma ilinniagaqartut ukioq ilinniarfiusoq tamakkiisumik ilaannakuusumilluunniit ingerlateqqissaneraat.
3) 18 naapertorlugu ilinniartup anisitaanissaanik aalajangiisarnernik.
4) 19, imm 2 naapertorlugu ilinniagaqarnerup aallarteqqinneqarnissaanik aalajangiisarnernik.
Imm. 2. Imm. 1 naapertorlugu Ilinniartitaanermut Siunnersuisoqatigiit aalajangigaat allaffissornikkut oqartussaqarfimmut allamut naammagittaalliuutigineqarsinnaanngillat.

5. Ilinniarfimmi pisortaq Ilinniartitaanermut Pisortaqarfimmit atorfinitsinneqartassaaq. Sulianut aalajangersimasunut ilinniartitsisut sulisullu allat Tusagassiornermik Ilinniarfiup inassuteqarneratigut Naalakkersuisunit atorfinitsinneqartassapput.
Imm. 2. Ilinniartitaanermut Pisortaqarfik Ilinniagaqarnermi Siunnersuisut aamma Tusagassiornermik Ilinniarfimmik oqaaseqaateqartitsereernikkut 3 aamma 4 naapertorlugit Ilinniagaqarnermi Siunnersuisut pisinnaatitaaffiinik allanngortitsisinnaavoq.

6. Tusagassiornermik Ilinniarfik ilinniartitaanermut ilinniagassat aaqqissuussaanerannik suliaqartassaaq, minnerpaamik makkuninnga imaqartussanik
1) tunngaviusutut imaa, nalunaaquttap akunnerisa atuarfissat amerlassusiat aamma ilinniagassani ataasiakkaani atuagassat, piffissat immikkut suliaqarfissat suliamillu sungiusarfissat taakkulu ilinniartitaanerup ingerlanerani inissisimaffissaat,
2) allattarissanik suliat tunniunneqartarnissaat pillugit malittarisassat, taakkununnga ilanngullugit tunniussat ataasiakkaarluni suleqatigiikkaarluniluunniit pisinnaaneri/ pisarneralluunniit,
3) ilinniartitaanerup ingerlanerani misilitsittarnissat allaaserineqarnerat kiisalu taakku ilinniartitaanerup ingerlanerani inissisimanissat,
4) misilitsittarnerit ilusaasa atorneqartut allaaserineqarneri, tassunga ilanngullugit suleqatigiikkaarluni misilitsittarnerni peqataasut amerlassusissaat,
5) misilitsittarnerit soorliit karakteriliiffigineqartassanersut pillugit takussutissiat, aammalu misilitsittarnerit sorliit "angusivoq"-mik imaluuniit "angusinngilaq"-mik naliliiffigineqartassanersut,
6) "angusivoq"-mik imaluuniit "angusinngilaq"-mik naliliiffigineqartarnerini piumasaqaatinut erseqqissaatit,
7) napparsimasoqarnerani soraarummeersitsineq aamma misilitseqqinneq,
8) ilinniartunngortussatut nalunaarutigineqartut amerlassusii malillugit atuaqatigiinnik avitsisarnerit kattussisarnerillu pillugit malittarisassat,
9) taarsiullugu sulianik tunniussisarnerit,
10) ilinniartitsinissamik pilersaarutit, aamma
11) atuanngitsoornernut malittarisassat nalinginnaasut.
Imm. 2. Ilinniagassat aaqqissuussaanerat Ilinniagaqarnermi Siunnersuisut aamma Tusagassiornermik Ilinniarfiup ilinniagassat aaqqissuussaanerannik aalajangersakkanik immikkut ittumik akuersinikkut sanioqqutsisinnaanerannut aalajangersakkanik imaqarsinnaavoq.
Imm. 3. Ilinniagassat aaqqissuussaanerat Ilinniartitaanermut Pisortaqarfimmut ilisimatitsissutitut nassiunneqartassaaq.
Imm. 4. Ilinniagassat aaqqissuussaanerat taakkuninngalu annertuumik allanngortitsinerit ukiup ilinniarfiusup aallartinnerani atuutilertassapput.

 

Kapitali 2.
Ilinniartunngornissamut piumasaqaatit.

7. Tusagassiornermik Ilinniarfimmi ilinniartunngussagaanni piumasaqaataavoq qinnuteqaateqartoq
1) ilinniarnertuunngorniarfimmi ilinniartitaanermik qaqisisimassasoq,
2) 9 naapertorlugu ilinniartunngorniarluni misilitsinnermi angusisimassasoq,
3) ilitsoqqussaralugu oqaatsimisut qaffasissusilimmik kalaallisut allassinnaassasoq oqalussinnaassasorlu, aamma
4) danskisut tuluttullu oqalussinnaassasoq paasisinnaassallunilu.
Imm. 2. Qinnuteqartut allamik atuagarsornermut sulinermulluunniit naleqquttunik imalimmik ilinniagallit imm. 1-imi piumasaqaatinik nr. 2-miit 4-mut atuuttunik naammassinnissimasut ilinniartunngorsinnaapput.
Imm. 3. Imm. 2 naapertorlugu ilinniartunngornissamik qinnuteqartoqarpat Ilinnialersussanik Akuersisartut 8 naapertorlugu qinnuteqaateqartut ataasiakkaat piginnaasaqassusii akuerisassavai.

8. Ilinniagaqarnermi Siunnersuisut ilinnialersussanik akuersisartunik ilinniartitaanermut tunngassunik ilisimasalinnik pilersitsissapput. Ilinnialersussanik akuersisartut pingasunik ilaasortaqartassaaq.
Imm. 2. Ilinnialersussanik akuersisartut
1) 7, imm. 3 naapertorlugu qinnuteqaateqartut ataasiakkaat pisinnaasaat akuersissutigisassavai,
2) 9, imm. 1 naapertorlugu Tusagassiornermik Ilinniarfiup ilinniartunngorniarluni misilitsissutissatut suliarisimasai akuersissutigisassavai, aamma
3) ilinniartunngorniarluni misilitsinnermi qinnuteqaateqartup suliai "angusivoq"-mik "angu-sinngilaq"-milluunniit naliliiffigisassavai.
Imm. 3. Imm. 2, nr. 3 malillugu Ilinnialersussanik akuersisartut aalajangigai 4 naapertorlugu Ilinniagaqarnermi Siunnersuisunut naammagittaalliuutigineqarsinnaapput.

9. Ilinniartunngorniarluni misilitsittarnissat Tusagassiornermik Ilinniarfimmit suliarineqartassapput ilusilersorneqartassallutillu ilinniartunngorniarluni qunnuteqartup tusagassiornermut tunngasutigut eqqarsartaatsimut misikkarissusia, inuiaqatigiinni pissutsit atuuttut pillugit tamatigoortunik ilisimasaqassusia kiisalu oqaatsitigut pisinnaasai qulaarneqassallutik.
Imm. 2. Ilinniartunngorniarluni misilitsinneq piffissaq eqqorlugu qinnuteqaateqartutut kiisalu ilinniartunngornissamut piumasaqaatinik allanik naammassinnittutut nalunaarfigineqarsimasunut pisassaaq aamma Tusagassiornermik Ilinniarfiup misilitsinnissamut piffissalersuilluni aalajangigai malillugit. Ilinniarfimmi pisortaq misilitsinnerit ingerlanneqarnerannut akisussaavoq.

 

Kapitali 3.
Ilinniartitaanerup imai il.il.


Ilinniartitaanerup ilusaa.

10. Ilinniartitaaneq ukiut pingajuat avillugu sivisussuseqartussatut naatsorsuussaavoq semesterinullu arfineq-marlunnut aggugaalluni, imalu ilusilersugaalluni:
1) immikkoortut siulliat tassaavoq semesterit siullianniit pingajuannut atuagarsorluni sulianullu aalajangersimasunut sammisunik ilinniartitsivik.
2) Immikkoortut aappaat tassaavoq semesterit sisamaanniit arfernannut aamma sullivimmi ilinniarfik.
3) Immikkoortut pingajuat tassaavoq semesterit arfineq-aappaat aamma atuagarsorfik sulianullu aalajangersimasunut sammisunik ilinniartitsivik.

 

Ilinniagassat aaqqissuunneqarnerat piffissallu sullivinni ilinniarnerfiusut

11. Semesterit siullianniit pingajuannut ilinniagassat makku ilaapput:
1) tusagassiorneq
2) oqaatsit.
3) tusagassiorneq attaveqaqatigiittarnerlu pillugit atuagarsornikkut ilisimasassat
4) tusagassiuisarnermi malittarisassat
5) Ileqqorissaarneq / Pissuserissaarneq
6) Inuiaqatigiilerineq
Imm. 2. Semesterit arfineq-aappaannut ilinniagassat makku ilaapput:
1) tusagassiorneq
2) nunat tamalaat akornanni naalakkersuinikkut pissutsit
3) oqaatsit.
Imm. 3. Ilinniartitaanermut Pisortaqarfik, pissutsit immikkut ittut pissutaatillugit ilinniartitaanerulluuniit ineriartortinneqarneranut ilaatillugu imm. 1-imi 2-milu aalajangersakkanik immikkut ittumik akuersinikkut saneqqutsisitsisinnaavoq.

12. Semesterit sisamaanniit arfernannut ilinniartitaaneq tassaavoq qaammatini 18-ini sullivimmi ilinniarneq. Sullivimmi ilinniarneq radiumik tv-millu ingerlataqarfinni aammalu naqitanik tusagassiorfinni ingerlanneqartassaaq. Piffissaq sullimmi ilinniarfiusoq aggorneqartassaaq ilinniartoq sivisunerpaamik ukiumi ataatsimi sullivimmi ilinniarfimmi ataatsimiittussanngorlugu. Sullivimmi ilinniarneq nalinginnaasumik nunatsinni pisassaaq.
Imm. 2. Sullivik ilinniarfiusussaq Ilinniagaqarnermi Siunnersuisunit akuerineqarsimassaaq. Sullivik ilinniarfiusussaq aatsaat akuerineqartassaaq minnerpaamik tusagassiortoq ilinniarsimasoq ataaseq sullivimmi ilinniarfiusussami sulisorineqarpat.
Imm. 3. Piffissat sullivimmi ilinniarfiusut ilinniartup makkuninnga atugassaqartitaalluni inger-lattassavai:
1) ilinniartoq sullivimmi ilinnisarfissamut akuerisaasumut sullivimmi ilinniarnissaminik nammineerluni qinnuteqaateqartassaaaq.
2) Tusagassiornermik Ilinniarfik sullivimmilu ilinniarfissaq sullivimmi ilinniarnissat pillugit isumaqatigiissuteqartassapput. Sullivimmi ilinniarnissaq pillugu isumaqatigiissutit naapertorlugit ilinniartoq sullivimmi ilinniarfimmi sulinermut peqataasussaatitaavoq.
3) Ilinniartup sullivimmi ilinniarfimmi akisussaasumik ilitsersuisoqarnissaa aamma sullivimmi ilinniarnerup akuttunngitsunik nalilersorneqartarnissaa Tusagassiornermik Ilinniarfiup qularnaagassaraa.
Imm. 4. Sullivimmi ilinniarnerit ilaat tusagassiortutut suliffimmi, ilisimatusarfimmi imaluuniit nunatsinni nunattaliuunniit avataani ilinniarfimmi pisortanit akuerineqartumi ilinniarnertut sivisunerpaamik qaammatini arfinilinni ingerlanneqarsinnaapput. Tusagassiornermik Ilinniarfiup taama ilinniakkanik ingerlatsineq akuerissavaa aammalu ilinniartoq ilinniarfillu suleqatigalugit ingerlanissaa aaqqissuutissallugu. Taama ilinniakkanik ingerlatsineq ilinniartumit ataatsimit imaluuniit ilinniartunit arlariinnit ataatsimoortunit ingerlanneqarsinnaavoq.

 

Semesterini suliassat inaarutissamillu soraarummeerusiorneq

13. Semesterit aappaataa naalernerani ilinniartoq allattarissamik suliaqartassaaq. Ilinniartoq nammineerluinnarluni sulissaaq sammisassaminillu nammineerluni toqqaasussaalluni.

14. Semesterit pingajuata naalernerani ilinniartoq naammassisassaminik suliaqassaaq. Ilinniartoq namminersorluni tusagassiornikkut sammisassat Tusagassiornermik Ilinniarfiup toqqagaasa ilaannik suliaqassaaq, sunalu tusagassiuutitut atussallugu nammineq toqqassallugu.

15. Ilinniarnermut naggasiullugu ilinniagaqartoq semesterit arfineq-aappaanni inaarutissamik soraarummeerusiussaaq. Ilinniagaqartoq nammineerluinnarluni sulissaaq, kisiannili sioqqutsisumik siunnersorneqareertassalluni. Sammisaq tusagassiuullu atorneqartussaq nammineq toqqarneqassapput.

 

Ilinniagaqarnermi peqataaneq, ingerlaqqinneq, anisitaaneq unitsitsiinnarnerlu.

16. Ilinniartoq ilinniagaqarnermini peqataanissaminut pisussaaffeqarpoq.
Imm. 2. Ilinniagaqarnermi peqataaneq ilinniartitaanernut aalajangersimasunik sammisaqarfiusunut peqataanertut suliassanillu tunniussisarnertut nalunaarsorneqartassaaq.

17. Ilinniartoq semesterimit semesterip tullianut ingerlariaqqitsinnagu ilinniagaqarnermini sulinera, tak. 16, imm. 2, ilinniarfiup pisortaanit akuerineqartassaaq, takuulli imm. 5. Aala-jangiineq taanna Ilinniagaqarnermi Siunnersuisunut naammagittaalliuutigineqarsinnaavoq, tak. 4. Ilinniartup peqataanera akuerineqarsinnaanngippat ilinniartup ukiumik ilinniarfiusumik tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit uteqqiinissaa pisortamit akuersissutigineqarsinnaavoq.
Imm. 2. Semesterit pingajuannik aallartitsisinnaassaguni ilinniagaqartoq semesterit aappaanni suliassamik avataaneersumik naliliisoqarluni oqaluttariarsornikkut misilitsinnermi minnerpaamik karakteri 6 angusimassavaa, tak. 13 aamma ilinniagaqarnermi peqataaneq, tak. imm. 1, akuerineqarsimassalluni.
Imm. 3. Sullivimmi ilinniarneq aatsaat aallartinneqarsinnaavoq ilinniartoq immikkoortumi siullermi avataanit naliliisoqarluni misilitsinnerni karakterimik 6-imik annerusumilluuniit angu-sisimappat aammalu ilinniarnermi peqataaneq, tak.. imm. 1, akuerineqarsimappat.
Imm. 4. Semesterit arfineq-aappaannik aallartitsisinnaassappat iliniagaqartup semesterit sisa-maanniit arfernannut sullivimmi ilinniarluni suliffimmiissimanera akuerineqarsimassaaq. Taamaattoorli ilinniarfimmi pisortaq, pissutsit immikkut ittut tamanna pisariaqalersippassuk, semesterit arfineq-aappaannik aallartitsisoqarnissaanut akuersissuteqarsinnaavoq naak sullivimmi ilinniarneq ataaseq arlallilluuniit akuerineqarsimanngikkaluartut.
Imm. 5. Ilinniartut sullivimmi ilinniarnertik akuerineqarsimanngikkaluarpalluunniit, tak. imm. 1, ilinniartitaanerminni semesterip tullianut ingerlaqqikkumallutik pisortaq qinnuteqarfigisinnaavaat. Immikkut pineqarnissaq nalunaarutigineqarsinnaavoq ilinniartoq suliassaminik suliareriigassaraluaminut taarsiussamik ilinniarfiup piumasarisaanik allattariarsukkamik pilersaarusioqqittaminik tunniussippat. Ilinniarneq nangeqqinneqassappat suliaq naammaginartutut nalilerneqarsimassaaq.

18. Ilinniarfimmi pisortaq aalajangiisinnaavoq ilinniagaqartoq ilinniartitaanermit anisitaassasoq ilinniagaqartoq
1) arlaleriarluni sivisuumilluuniit 16 naapertorlugu pisussaaffimminik naammassinnissimanngippat naak allakkatigut eqqaasinneqartaraluarluni tamatumalu kingornatigut allakkatigut mianersoqquneqaraluarlunilu, imaluuniit
2) ilinniagaqartut allat ilinniarfiulluuniit sulisuisa inooqatiginissaannut maleruagassat nalinginnaasut sakkortuumik sumiginnarsimappagit, imaluuniit
3) ataavartumik nappaateqarnermik, nakorsaatinik aalakoorniutinilluunniit atornerluinermik assigisaannilluunniit pissuteqartumik allat peqqissuunissaannik isumannaatsuunissaannilluunniit ima akornuseeratarsinnaappat allaat ilinniartoqatiminik akunutaasinnaalluni, imaluunniit
4) aamma ilinniartoq ilinniakkaminik ingerlatsiinnarnissaminut erseqqissumik naleqqutinngitsunik iliuuseqarsimappat.
Imm. 2. Imm. 1 naapertorlugu aalajangikkat ilinniartumit Ilinniagaqarnermi Siunnersuisunut naammagittaalliuutigineqarsinnaapput, tak. 4.

19. Ilinniarneq unitsitaq aatsaat ingerlateqqilerneqarsinnaavoq ilinniartunngoqqinnissamik qinnuteqareernikkut, tak. 7.
Imm. 2. Taamaattoq pissutsit immikkut ittut atuutsillugit ilinniarfimmi pisortap akuersineratigut ilinniarneq suliffimmik sungiusarfissaqannginnermik pissuteqartumik, ilinniartitaanermik unitsitsigallarnermi taamatuttaaq naartunerup erninerullu nalaani ilinniarnermik unitsitsigallarnermi aamma napparsimanermik uppernarsaatitalimmik pissuteqartumik peqataannginnermi unitsikkallagaq aallarteqqinneqarsinnaavoq.
Imm. 3. Imm. 2 naapertorlugu aalajangikkat ilinniartumit Ilinniartitaanermut Siunnersuisoqatigiinnut naammagittaalliuutigineqarsinnaapput, tak. 4.

 

Ilinniagassani ataasiakkaani siunertarineqartut


Imm. 1

20. Ilinniagassami tusagassiornermi ilinniartut makkuninnga angusaqarnissaat siunertaavoq:
1) tusagassiornermi sammisat, soorlu nutaarsiassanik eqikkaaneq, nutaarsiassanik nalunaaruteqarneq, apersuineq, imartuumik tusarnaagassiorneq, tunuliaqutsiisunik allaasersaqarneq aammalu eqqartuussivinni imaqarniliortarneq.
2) tusagassiortutut periaatsinik sungiusarneq,
3) nutaarsiassanik immikkoortiterisinnaanermik ilisimasaqalerneq,
4) eqqaamasassanik allattuigasuarsinnaanermik ilikkagaqarneq aammalu misissuinermi atu-gassanik aaqqissuussinermik sungiusarneq,
5) tusagassiortutut sunnerniarneqarsinnaanermik ilisimaarinninneq aammalu tusagassiornermi pitsaasunik ileqqorissaarnissamik/pissuserissaarnissamik ilisimaarinninneq, aamma
6) sulianik naammassereerneqarsimasunik aaqqissuunneqartarnissaannik sungiusarneq.

21. Ilinniagassami inuiaqatigiilerinermi anguniagaapput ilinniartut inuiaqatigiit aaqqissuussaanerannik ineriartortitsivigineqarnerannillu ilisimasaqalernissaat, taamaaliornikkut paasissutissanik makkununnga tunngasunik naliliisarlutik misissueqqissaarsinnaanngortillugillu ajornartorsiutinik erseqqissaasinnaanngortillugillu siaruarterisinnaalersissallugit:
1) nunatsinni naalakkersuinikkut ingerlatsinermut,
2) aningaasarsiornermut, aamma
3) eqqartuussiveqarnermut.

22. Ilinniagassami oqaatsini anguniagaavoq ilinniartut
1) kalaallit oqaasiini pissuseqatigiinneri uiguusersuinerlu ilisimasaqalissasut
2) tusagassiornermi oqaluttuariaatsinik ilisimasaqalernissaat,
3) tusagassiuinermi oqaatsit atorneqartut paasiuminartuunissaannut malittarineqartartunik ili-simasaqalernissaat, aamma
4) paasinarluartumik naleqquttumillu tusagassiuinermut oqaatsitigut tunngaviusumik pisinnaasassanik ilisimasaqarlualernissaat.

23. Tusagassiorneq attaveqaqatigiinnerlu pillugit isumaliutersuutinik ilisimasassani anguniagaapput ilinniartut makku pillugit ilisimasaqalernissaat
1) nunatsinni avataanilu tamat atassuteqaqatigiinnerisa tusagassiuisarnerullu oqaluttuarisaanerini pingaarnerit, tamakkununnga ilanngullugit tusagassiuutit sunniutaannik paasisimanninneq, aamma
2) tusagassiornernermik sulinermi atukkat, aaqqissuisoqarfiit aaqqiissuussaasarnerannut tun-ngaviit aamma tusagassiuutit inuillu atuisut akornanni pissutsinik paasisimasaqarnissaq.

24. Tusagassiisarnerni malittarisassat pillugit ilinniagassami anguniagaapput ilinniartut makku pillugit ilisimasaqalernissaat kikkulluunniit naqisimaneqaratik oqaaseqarsinnaanerat inatsisini tunngaviusuni illersugaasoq tamatumalu inatsisitigut killiligaanera, tamakkununnga ilanngullugit inuit ataasiakkaat toqqissisimasumik inuuneqarnissaasa innimiilliorfigineqannginnissaannik aamma inoqatinut nikanarsaataasunik oqaaseqartannginnissamut pinerluttulerinermi inatsimmi aalajangersakkat kiisalu piginnittussaatitaanermut tunngaviusumik aalajangersakkat pingaarutillit, tusagassiuisarnerni akisussaassuseqarneq pillugu inatsimmi malittarisassat, tusagassiuinermi ileqqut pitsaasut, akissuteqarsinnaatitaaneq aamma Tusagassiuisarnerit pillugit Aalajangersaasarfik, aamma Inatsisiliortarnerni, allaffissornikkut ingerlatsinerni aamma eqqartuussisarnerni tamanut tusarliisarnermut tunngaviit.

25. Ilinniagassami ileqqorissaarnermi/pissuserissaarnermi siunertarineqarpoq ilinniartut makku pillugit ilisimasaqalernissaat
1) tusagassiornermi ileqqussat pitsaasut pillugit malittarisassat allassimasut allassimanngitsullu malittarisassaat, aamma
2) misissueriaatsini assigiinngitsuni ileqqorissaarnermi/pissuserissaarnermi ajornartorsiutaasartut isumaliutigisariaqartullu.

 

Imm. 2.

26. Sullivimmi ilinniarnermi ilinniartut sulianik ilinniakkaminnut tunngasunik nalinginnaasunik aaqqissuussinermillu misilitaqalernissaat kiisalu nammineerlutik sulisalernissaminnut pisinnaasasqalernissaat anguniagaapput.

 

Imm. 3.

27. Ilinniagassami tusagassiornermi tusagassioriaatsinik tusagassiortutullu sulinermik ilin-niartitaanerup immikkoortuani siullermi ilitsersuutsigineqartartunik ilinniartut suli annerusumik ilisimasaqalernissaat sungiusarnissaallu anguniagaapput, taakkununnga ilanngullugit tusagassiassanik pilersaarusiornermik sungiusarnerit.

28. Ilinniagassami nunat tamalaat akornanni naalakkersuinikkut pissutsini anguniagaapput ilinniartut
1) nunani tamalaani paasinnittaatsinik paasisimasaqalernissaat nunani tamani pisunik naliliisarluni misissueqqissaarsinnaalersitsisunik, ajornartorsiutitaannik erseqqissaasinnaalersitsisunik ingerlatitseqqissinnaalersitsisunillu aamma tamakku tunuliaqutaannik kingunerinillu.
2) ilinniagassaq pingaarnerusumik sammissallugu toqqagaq aallaavigalugu aammalu ilinniagassami pineqartumi ileqquliussat tunngavigalugit ilisimasassanik pineqartunik ilisimaarinnilernissaat, tusagassiortutut sulinermi periarfissanik ilisimasaqalernissaat aamma pisut oqaluttuarinissaat pillugu naliliisarluni misissueqqissaarsinnaanermut isumalioriaatsikkut tunngavissaqalernissaat kiisalu tusarfiit atuagassatigulluunniit paasissutissarsiffiit tusagassiortutut misissueqqillutik naliliisinnaalernissaat.

29. Oqaatsinut tunngasunik ilinniagassani siunertaavoq ilinniagaqartut:
1) oqaluttuariaatsinik sukumiisumik ilisimannilernissaat,
2) oqaatsit sakkutut atornissaat pillugit isumaliutersornikkut sulinikkullu misissuisarnerminni suliaminnik itisilerisinnaalissasut, tamakkununnga ilanngullugit tusagassiortutut saqqummiussisinnaanerit, pisunik ilungersunartunik saqqummiussisinnaalernerit kiisalu isumassarsiorluni oqaatsinik atuisinnaanermut tunngatillugu,
3) naliliisarluni misissueqqissaarsinnaalernerit ilinniarnerup immikkoortuani siullermi sammineqartut ineriartorteqqissagaat, aamma
4) tusagassiornermi ileqquliussatut periaatsit atorlugit atornagillu pissusissamisoortumik, oqitsumik paasiuminartumillu allassinnaanngornissaat.

30 Inaarutissamik soraarummeerusiornissap suliarineqarnissaani siunertarineqarpoq ilinniartut tusagassiornermi periaatsinik ilikkarsimanerisa nammineerlutillu sulisinnaalersimanerisa uppernartunngortinnissaat.

 

Kapitali 4.
Ilinniartitaanermi misilitsittarnerit il.il.


Ilinniartitaanermi misilitsittarnertigut siunertat.

31. Ilinniartitaanermi misilitsittarnertigut siunertarineqarput ilinniagaqartup pisinnaasaqarfiisa anguniakkanut piumasaqaatinullu ilinniartitaanermut peqqussummi nalunaarummilu ma-tumani kiisalu ilinniakkamik aaqqissuussinermi aalajangersakkanut naapertuunnerisa naliliivigineqartarnissaat. Misilitsittarnertigut angusisarnerit soraarummeersimanermut allagartamik tunniussinissamut tunngaviliisuussassapput.

 

Ilinniarfimmeersunik avataaneersunillu naliliisoqarluni misilitsittarnerit nassuiaataat.

32. Misilitsinnerit ilinniarfimmit avataaneersunilluunniit naliliivigineqarsinnaapput.
Imm. 2. Misilitsinnerut ilinniarfimmeersunit naliliivigineqartutut paasineqassapput misilitsinnerit soraarummeersitsisumit ataatsimit arlalinnilluunniit naliliivigineqartut.
Imm. 3. Misilitsinnertut avataaneersunit naliliivigineqartussat paasineqassapput misilitsinnerit soraarummeersitsisumit ataatsimit arlilinnilluunniit aamma censorimit, Ilinniartitaanermut Pisortaqarfimmit taamatut pisussaaffiligaasumit, naliliivigineqartut.

 

Allattariarsornermi misilitsittarnerit.

33. Allattarissanik misilitsittarnissat Tusagassiornermik Ilinniarfimmit suliarineqartassapput.
Imm. 2. Misilitsittarnissat soraarummeertussanut tamanut assigiiullutillu ataatsimoorussaapput.
Imm. 3. Misilitsittarnerni nakkutilliisoqartassaaq.
Imm. 4. Ilinniartitaanerup ingerlanerata naareernerani ilinniartut misilitsittarnerminni allattarissanik akissutigisimasatik imminnut tunniuteqqusinnaavaat.

 

Oqaluttariarsornermi misilitsittarnerit

34. Soraarummeersitsineq ilinniartitsisumit ilinniartitsisunilluunniit ilinniartitsissummik soraarummeerutaasumik ilinniartitsisuusunit ingerlanneqartassaaq taamaaliornikkullu ilinniartitsisoq soraarummeersitsisuusassalluni. Ajornartinnagu soraarummeersitsisup soraarummeertullu akornanni oqaloqatigiinnertut ilusilersugaasassaaq tassani naliliisartoq peqataasinnaalluni. Atortussat ilinniagaqartup ilinniartitsissutinik suliaqarneranut annertunerusumik uppernarsaatitut iluaqutigineqarsinnaasut soraarummeersitsinermi ilanngunneqarsinnaapput.
Imm. 2. Naliliisartoq soraarummeersitsisorlu karakteriliinermi kisimiittassapput. Soraarummeertoq naliliisoqareerneratigut karakterissatut aalajangiunneqartoq pillugu naatsumik oqaasiinnakkut tunngavilersuummik ilisimatinneqartassaaq.
Imm. 3. Ilinniagaqartoq piareersarnissamut piffissaqartitaasimappat tamanna nakkutilliisoqarluni pisassaaq.
Imm. 4. Oqaluttariarsornermi misilitsittarnerit tamanut ammasuupput.

 

Misilitsittarnerit naliliisarnerillu.

35. Ilinniartitaanerup immikkoortua siulleq misilitsittarnernik naliliisarnernillu makkuninnga imaqarpoq:
1) Tusagassiortutut sulineq: Ilinniartup naammassiniarlugit sulianut tamanut peqataasimanera nalilerneqartassaaq ima: "angusivoq" imaluunniit "angusinngilaq". Semesterit aappaata pi-ngajuatalu naalerneranni tusagassiornermik suliat ilinniartumit suliarineqartut tunngavigalugit avataaneersunik naliliisoqarluni misiliisoqartassaaq.
2) Inuiaqatigiilerineq: Ilinniagaqartup ilinniartitaanerit immikkoortortaannut nunatsinni naalakkersuinikkut pissutsinuut, aningaasaqarnermut aamma eqqartuussiveqarnermut peqataasimanera nalilerneqartassaaq ima: "angusivoq" imaluunniit "angusinngilaq". Ilinniartitsissut naggaserneqartassaaq avataaneersunik naliliisoqarluni inuiaqatigiilerinermik misilitsinnermik.
3) Oqaasilerineq: Ilinniartup ilinniartitaanerup immikkoortortuani oqaluttuariaatsitigut periaatsini peqataasimanera nalilerneqartassaaq ima: "angusivoq" imaluunniit "angusinngilaq". Semesterit siulliata pingajuatalu naammassineqarneranni avataaneersunik naliliisoqarluni kalaallisoornermik misilitsittoqartassaaq.
4) Tusagassiuisarneq attaveqaqatigiittarnerllu pillugit isumaliutersuutit kiisalu tusagassiisarnermi malittarisassalerineq ileqqorissaarnerlu/pissuserissaarnerlu: Ilinniartup ilinniartitsissutini peqataaneri immikkoortillugit nalilerneqartassapput ima: "angusivoq" imaluunniit "angusinngilaq". Ilinniartitsissutit semesterit aappaata naanerani avataanit naliliisoqarluni misilitsinnermik naggaserneqartassapput.
Imm. 2. Semesterimi suliassat semesterit aappaata pingajuatalu naalerneranni semesterini taakkunani suliat tusagassiortutut pisinnaasat tamatigoortuulersimanissaat tunngavigalugu nalilerneqartassapput, tamakkununnga ilanngullugit paasissutissanik katersisarnerit kiisalu oqaatsinik atuineq paasissutissanillu siaruarterineq.
Imm. 3. Ilinniartitaanermut Pisortaqarfik, pissutsit immikkut ittut pisariaqartissappassuk ilin-niartitaanerulluunniit ineriartortinneqarneranut atatillugu imm. 1-mi aamma 2-mi aalajangersakkanik immikkut ittumik akuersinikkut saneqqutsisitsisinnaavoq.

36. Ilinniartitaanerup immikkoortuata aappaani piffissat sullivimmi ilinniarfiusut tamarmik naaneranni sullivimmi ilinniarnernik naliliisoqartassaaq piffissami sullivimmi ilinniarfiusumi ilinniartup peqataanera nalilerneqartassalluni ima: "akuerineqarpoq" imaluunniit "akuerineqanngilaq". Sullivimmi ilinniarfiusuni akisussaallutik pisortat sullivimmi ilinniartut Tusagassiornermillu Ilinniarfik peqatigalugit sullivimmi ilinniarnerit nalilersortartussaavaat, tamatumani ilinniartup ilinniarnermini aalaakkaasuunera nammineerlunilu suliniuteqartarneri minnerpaamik naliliiffigineqartartussaallutik.
Imm. 2. Piffissap sullivimmi ilinniarnerup ilassutaasup naalernerani 41 naapertorlugu imm. 1-imi allaaserineqartutut naliliisoqartassaaq.
Imm. 3. Ilinniartitaanermut Pisortaqarfik, pissutsit immikkut ittut pisariaqartissappassuk ilinniartitaanerulluuniit ineriartortinneqarneranut atatillugu imm. 1-imi 2-milu aalajangersakkanik immikkut ittumik akuersinikkut saneqqutsisitsisinnaavoq.

37. Ilinniarnerup immikkoortuisa pingajuanni ilinniartup ilinniartitsissutini tusagassiornermi, inuiaqatigiilerinermi aammalu oqaatsini peqataanerinut "angusivoq" imaluuniit "angusinngilaq" naliliissutigineqartassapput.
Imm. 2. Inaarutissamik soraarummeerusiorneq avataaneersumik naliliisoqarluni oqaluttariarsorlunilu misilitsitsinikkut nalilerneqartassaaq, tamatumani ilinniartup sammisaminik toqqaanini, suleriaatsini paasissutissanillu katersisimanini nassuiassavai. Soraarummeersitsisoq naliliisussarlu kiisalu suliamut aalajangersimasumut tassunga immikkut ilisimasalik peqataasussanngortinneqartoq naliliisuusassapput, tak. 46.
Imm. 3. Ilinniartitaanermut Pisortaqarfik, pissutsit immikkut ittut pissutaatillugit ilinniartitaanerulluuniit ineriartortinneqarneranut atatillugu Ilinniartitaanermut Pisortaqarfik imm. 1-imi 2-milu aalajangersakkanik immikkut ittumik akuersinikkut saneqqutsisitsisinnaavoq.

 

Ilinniarnerup misilitsinnertaanut peqataanissamut nalunaarneq piumasaqaatillu

38. Ilinniartoq ilinniartunngornermigut ilinniarnerup misilitsinnertaanut peqataasussatut nalunaartarpoq.

39. Ilinniartitsissutini ataasiakkaani ilinniartoq misilitseqataatinnagu ilinniartup atuartitsinermi peqataaneri, tak. 16, akuerineqarsimassapput.

 

Misilitseqqittarneq

40. Ilinniartoq ilinniartitsissutini tamani 6-imit appasinnerusumik karakterilerneqarsimagaa-ngami misilitseqqinniarsinnaavoq.
Imm. 2. Ilinniartoq ilinniartitsissummut ataatsimut marloriaannarluni misilitseqqinniarsinnaavoq.
Imm. 3. Misilitseqqinnissamut nalunaarnikkut ilinniartoq ilinniartitsissummi misilitseqqinnermi peqataanissaminut pisinnaatitaalersarpoq.
Imm. 4. Ilinniartitaanermut Pisortaqarfik pissutsit immikkut ittut pissutaatillugit imm. 1-imiit 3-mut aalajangersakkanik immikkut ittumik akuersinikkut saneqqutsisitsisinnaatitaavoq.

41. Ilinniartup sullivimmi ilinniarnera akuerineqarsinnaanngitsutut nalilerneqarpat tamatumani akuerineqanngitsortai ataasiarluni uteqqissinnaavai.
Imm. 2. Ilinniartoq maanaannaq sullivimmi ilinniarnerminik unitsitsippat sullivimmilu ilinniarneq sullivimmi ilinniarfimmi allami imaaliallaannaq nangeqqinneqarsinnaanngippat sullivimmi ilinniarneq pillugu naliliisoqassaaq ilinniarfik sullivimmilu ilinnisarfik naliliinissamut naammattunik tunngavissaqarneranik isumaqatigiippata. Akerlianik pisoqarpat ilinniartoq sullivimmi ilinniarnerminik uteqqiisariaqassaaq.

42. Ilinniartoq nappaammik taamaaqqataanilluunniit nakorsamit uppernarsaatitaqartinneqartumik takkutinngitsoortarnernik tamatumunngaluunniit naligitinneqartumik pissuteqarluni misilitsinngikkuni Ilinniartitaanermut Pisortaqarfiup pisuni ataasiakkaani tamani aalajangerneri naapertorlugit misilitsissaaq, misilitsinnerli taanna kingusinnerpaamik pissaaq ilinniartitsissut pineqartoq tullissaanik misilitsiffiulerpat.

43. Ilinniartoq misilitsikkiartunngippat, tak. 42, misilitsinnermullu peqataassanani nalunaaruteqanngippat, misilitsinneq angusiffiunngitsutut naatsorsuunneqartassaaq.

 

Soraarummeerutissat aamma apeqqutit soraarummeerfiusussat.

44. Soraarummeerutissat tassaapput ilinniartitsissutini ataasiakkaani misilitsinnerni ilinniartup soraarummeerutigisai. Soraarummeerutissat ilinniartitsisumit ilinniartitsisunilluuniit ilinniartitsissummik aalajangersimasumik ilinniartitsisunit sammineqartut akornannit ilinniartup oqaloqatigineqareerneratigut toqqarneqartassapput.
Imm. 2. Apeqqutit soraarummeerfiusussat tassaapput apeqqutit soraarummeersitsinermi tun-ngavigineqartut. Apeqqutit soraarummeerfiusussat ilinniartitsisumit imaluuniit ilinniartitsisunit ilinniartitsissummi aalajangersimasumi ilinniartitsisuusunit suliarineqartassapput.
Imm. 3. Taamaattorli soraarummeertussap tusagassiaa soraarummeerutigineqassappat tusagassisaq soraarummeersitsinermi tunngavigineqartassaaq.

45. Soraarummeerutissat apeqqutillu soraarummmeerfiusussat kingusinnerpaamik soraarummeernissaq sapaatit akunnerinik sisamanik sioqqullugu naliliisussamut akuerisassanngorlugit saqqummiunneqartassapput.
Imm. 2. Soraarummeerutissanut apeqqutinullu soraarummeerfiusussanut oqaaseqaatit kingusinnerpaamik tiguneranniit ullut arfineq-marluk qaangertinnagit saqqummiunneqartassapput. Tamatuma kingorna Tusagassiornermik Ilinniarfik oqaaseqaatinik tigusaqarsimanngippat nali-liisussaq soraarummeerutissanik apeqqutinillu soraarummeerfiusussanik akuersisutut isigineqartassaaq.
Imm. 3. Soraarummertussap suliarisimasaa soraarummeersitsinermi tunngavigineqassappat soraarummeerutissaq taanna soraarummeernissaq sapaatit akunneranik ataatsimik sioqqullugu naliliisussamut avataaneersumut misissugassanngorlugu nassiunneqartassaaq.
Imm. 4. Soraarummertussap tusagassiarisimasaa soraarummeersitsinermi tunngavigineqassappat soraarummeerutissaq taanna soraarummeernissaq sapaatit akunneranik ataatsimik sioqqullugu naliliisussamut avataaneersumut misissugassanngorlugu nassiunneqartassaaq. Aamma Tu-sagassiornermik Ilinniarfiup tusagassianik naliliinermi tunngavigisartagai nalinginnaasut ilanngullugit nassiunneqartassapput.

 

Naliliisussat sulianillu ilisimasallit.

46. Ilinniartitaanermut Pisortaqarfik naliliisussanik pissarsisussaavoq. Naliliisussat ilinniartitsissutini tamani avataaneersunik naliliisoqarluni soraarummeerfiusuni peqataasassapput.
Imm. 2. Inaarutissamik soraarummeerusiap nalilerneqarnerani, tak. 37, imm. 2, Tusagassiornermik Ilinniarfimmit toqqarneqassaaq suliamik ilisimasalik peqataatitaasussaq sammisanik Inaarutissamik soraarummeerusiornermi pineqartunik immikkut ilisimasalik. Suliamik ilisimasalik naliliisussaatitaasutut maleruagassqartitaalluni aningaasarsisinneqassaaq.

47. Naliliisussat nakkutigisassaraat:
1) ilinniarnermi misilitsinnerit, taakkununnga ilanngullugit suliat allattariarsukkat, siunertanut peqqussummi, nalunaarutini ilinniarnermillu aaqqissuussinermi aalajangersarneqartunut naapertuunnersut,
2) misilitsinerit ilinniartitaanermut malittarisassat atuuttut naapertorlugit ingerlanneqartarnersut, aamma
3) ilinniartut assigiimmik naapertuilluartumillu pineqartarnersut aammalu takutitsineri tutsuiginartumik karakteriliisarnermi malittarisassat malillugit nalilerneqartarnersut.
Imm. 2. Sulianik ilisimasalittut toqqarneqartup naliliisussaq soraarummeersitsisorlu inaarutaasumik soraarummeerusiornermi paasissutissat pillugit ilinniartup nassuiaanerata ilumuussusia pillugu ilitsersuisuusassapput. Paasisimasalittut aggersagaq naliliinerni peqataasassanngilaq.

 

Misilitsitsinerni malittarineqartartunik unioqqutitsisarnerit

48. Ilinniarfimmi pisortaq ilinniarnermi misilitsinnerit nalunaarut manna naapertorlugu ingerlanneqartarnissaannut akisussaavoq.
Imm. 2. Misilitsinnerni malittarineqartartunik unioqqutitsinerit ingerlaannartumik Ilinniartitaanermut Pisortaqarfimmut nalunaarutigineqartassapput

49. Ilinniartitaanermi pisortaq ima pisoqarpat soraarummeertumik anisitsisinnaavoq:
1) soraarummeertoq unioqqutitsilluni allanik ikiortissarsippat, atortunik akuerisaanngitsunik atortoqarpat imaluuniit allap suliaa suliamisut saqqummiuppagu, imaluuniit
2) soraarummeertoq unioqqutitsilluni misilitsinnermi allamik ikiuippat ikiuniarsimappalluunniit.
Imm. 2. Taamaattorli misilitsitsinerup ingerlanerani isumaqartoqalerpat anisitsinissamut tun-ngavissaqartoq Tusagassiornermik Ilinniarfiup soraarummeertoq misilitsinnermik ingerlatsisiinarsinnaavaa. Misilitsinnerup ingerlanneqarnerata kinguninngua ilinniarfimmi pisortaq misilitsinnermi anisitsisoqarsinnaaneranik aalajangiissaaq. Aamma taamaaliortoqartassaaq aatsaat misilitsinnerup ingerlanneqareernerata kingorna imaluuniit akissutit naliliivigineqarneranni anisitsinissamut tunngavissaqarneranik isumaqartoqalerpat.
Imm. 3. Misilitsinnermit anisitaaneq soraarummeertup ilinniarnerup soraarummeerfiusussap ingerlanerata sinnerani misilitsinnernut peqataasinnaannginneranik kinguneqartassaaq, ilinniarnerullu soraarummeerfiusussap ingerlanerata ilaani misilitsittareernerni karakteriliussaagaluit atorunnaartassapput. Ilinniartoq Ilinniartitaanermi Siunnersuisoqatigiinnut ilinniarnerminik uteqqinnissaminik akuerineqarumalluni qinnuteqarsinnaavoq.

 

Kapitali 5.
Karakteriliisarneq.

50. Ilinniartitsissutini misilitsitsiviusuni kiisalu ilinniartitsissutini killiffiusumik karakteriliiffiusuni 13-skala atorneqartassaaq.
Imm. 2. 13 skalap imai:
1) Karakteri 13 nalinginnaanngitsumik namminersorluinnarluni pitsaasumillu saqqummiussisumut tunniunneqartarpoq.
2) Karakteri 11 saqqummiussinermut pitsaasumut namminersorfiusumullu tunniunneqartarpoq.
3) Karakteri 10 saqqummiussinermut pitsaasumut sungiuteriikkanilli uteqattaariffiusumut tunniunneqartarpoq.
4) Karakteri 9 saqqummiussinermut pitsaasumut nalinginnaasumit qulliulaartumut tunniunneqartarpoq.
5) Karakteri 8 saqqummiussinermut akunnattumik pitsaassusilimmut tunniunneqartarpoq.
6) Karakteri 7 saqqummiussinermut ajorpallaanngitsumut nalinginnaasumit atsinnerulaartumut tunniunneqartarpoq.
7) Karakteri 6 saqqummiussinermut patajaappallaanngitsumut naammaginakannersumulli tunniunneqartarpoq
8) Karakteri 5 saqqummiussinermut patajaatsuunngitsumut naammaginanngitsumullu tunniunneqartarpoq.9) Karakteri 03 saqqummiussinermut patajaatsuunngitsorujussuarmut, amigaateqaqisumut aammalu naammaginanngitsumut tunniunneqartarpoq.
10) Karakteri 00 saqqummiussinermut akuerineqarsinnaanngilluinnartumut tunniunneqartarpoq.
Imm. 3. Karakteri naliliisussamit soraarummeersitsisumillu aalajangerneqartassaaq. Taakku immikkoorlutik karakterileeqqaartassapput, naliliisussallu karakteriliussaa siulliullugu nalunaarutigineqartassaaq, tamatumalu kingorna karakteriliussassavik anguniarlugu isumaqatigiinniartoqartassalluni. Naliliisussaq soraarummeersitsisorlu isumaqatigiissinnaanngippata karakteri karakteriliussat taakku marluk agguaqatigiissinnerattut aalajangerneqartassaaq. Agguaqatigiissinnerat karakterskalami karakterimut naapertuutinngippat naliliisussarlu annerusumik karakteriliisimappat skalami karakteri anneq qaninneq karakteriliunneqartassaaq, naliliisussarli minnerusumik karakteriliisimappat karakteri minneq qaninneq karakteriliunneqartassalluni.
Imm. 4. Karakterit arlallit naatsorsuutigalugit karakteriliisoqassappat karakterilu karakterskalami kisitsimmut naapertuutinngippat, kisitsit karakterimut qaninnermut annermut akunnaallisinneqartassaaq, tassa kisitsit naatsorsugaq tassunga qaninneruppat imaluuniit karakteriliussap annerpaap minnerpaallu akornanniippat. Pisuni allani kisitsit karakterimut minnermut qaninnermut akunnaallisinneqartassaaq.

 

Kapitali 6.
Angusinissamut piumasaqaatit.

51. Tugassiortutut ilinniarnermi angusinissamut piumasaqaataapput:
1) pikkorissartitsinerit ilinniarnerillu ingerlaneri ilinniartitaanermut ilaasut tamaasa aamma sullivimmi ilinniarnerit ilanngullugit qaqisiffigineqarsimassasut akuersissutigineqarsimallutillu, aamma
2) karakteriliunneqartut tamarmik minnerpaamik 6-imiissasut tassanngaluunniit qaffasinnerullutik.

 

Kapitali 7.
Allattuiffiit aamma soraarummeernermut uppernarsaatit

52. Ilinniarfimmi pisortaq ilinniartunut tamanut allattuiffissartalimmik allattuiffeqassaaq. Allattuiffimmut ilinniartoq pillugu inuttut paasissutissat, ilinniartitsissutit toqqagai, uppernarsaatit, nalunaarut malillugu peqataannginnissamut allatullu atuutsitsivigineqannginnissamut akuerineqarneri, sullivimmi ilinniarnermi naliliinerit, kiisalu misilitsitarnerni killiffinnilu karakterit allattarneqartassapput.

53. Ilinniartut Tusagassiornermik Ilinniarfimmi angusisimasut soraarummeernermut uppernarsaammik pissapput. Uppernarsaat inunnut ataasiakkaanut tamanullu atuuttunik paasissutissartaqartassaaq.
Imm. 2. Inunnut ataasiakkaanut tunngasortaani nalunaarutigineqartassapput:
1) ilinniartoq pillugu inuttut paasissutissat aammalu ulloq ilinniarnerup naammassiffia
2) sullivimmi ilinniarnerni naliliinerit, aamma
3) ilinniartitsissutini ataasiakkaani tamani naliliinerit, semesterini suliat aamma inaarutissamik soraarummeerusiorneq.
Imm. 3. Oqaasertaani tamanut atuuttuni nalunaarummi 10, 11 aamma 51 ilanngunneqartassapput.
Imm. 4. Soraarummeernermut uppernarsaat ilinniarfimmi pisortamit ilinniartoq pillugu allattukkat tunngavigalugit suliarineqartassaaq. Ilinniarnermi pisortap uppernarsaat atsiussavaa.
Imm. 5. Ilinniartoq ilinniarnerminik naammassinnigani unitsitsiinnartoq piumaffiginninikkut misilitsiffiusimasut, sullivimmi ilinniarnerit akuerineqarsimasut kiisalu ilinniartitsissutinut killiffimmi karakteriliiffiusunut karakteriuliussat pillugit uppernarsaammik pisinnaavoq.

 

Kapitali 8.
Atortuulerfia

54. Nalunaarut ulloq uu. qqqq 1999 atortuulerpoq. Ilinniartut 1997-imi decembarip aallaqqaataa sioqqullugu sullivimmi ilinniarnermik nalinginnaasumik aallartitsisimasut ulloq taanna tikillugu malittarisassat atuuttut naapertorlugit ilinniarnerminnik naammassinnissapput.
Imm. 2. Tamatumunnga peqatigitillugu tusagassiortunngorniartunik ilinniartitsineq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 43, decembarip 22-anni 1993-imeersoq atorunnaarsinneqarpoq.




Namminersornerullutik Oqartussat, 19. april 1999




Lise Lennert

/

Karl Kristian Olsen